Estonian Vein Clinicin verisuonikirurgi, dr Eeva-Liisa Rätsep, kuvailee kehitystä todelliseksi vallankumoukseksi verisuonikirurgiassa.
”Ennen pelkäsin leikkausta, nyt olin jo seuraavana päivänä töissä”
52-vuotias Külli oli lykännyt suonikohjujensa hoitoa vuosia. ”Jalkani olivat jatkuvasti raskaat ja turvoksissa iltaisin. Ajattelin, että hoito tarkoittaisi isoa leikkausta ja sairaalassaoloa, joten lykkäsin sitä jatkuvasti”, hän kertoo.
Kun Külli kuuli, että Estonian Vein Clinicissä suonikohjut hoidetaan ilman nukutusta ja sairaalahoitoa, hän päätti lopulta varata konsultaatioajan.
”Tutkimuksessa selvisi, etteivät laskimoideni läpät enää toimineet kunnolla. Lääkäri selitti, että ongelmallisen laskimon voi sulkea laserilla sisältäpäin – ei viiltoja eikä ompeleita. Toimenpide kesti noin 40 minuuttia, ja kävelin itse ulos vastaanotolta. Seuraavana päivänä olin jo töissä”, hän muistelee.
Minimaalisesti invasiivinen hoito – tarkka, nopea ja turvallinen
Dr Rätsepin mukaan suonikohjujen hoito on kehittynyt valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
”Aiemmin laskimo piti poistaa kirurgisesti, nyt voimme sulkea sen sisältäpäin laser- tai radiotaajuusenergian avulla. Tätä kutsutaan minimaalisesti invasiiviseksi eli vähemmän kudosvaurioita aiheuttavaksi hoidoksi”, lääkäri selittää.
Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja kestää keskimäärin 30–60 minuuttia. Potilas ei tarvitse nukutusta eikä sairaalahoitoa.
”Kutsumme tätä walk-in–walk-out-menetelmäksi – potilas tulee klinikalle, saa hoidon ja lähtee samana päivänä omin jaloin”, dr Rätsep sanoo. ”Yleensä normaaliin arkeen pääsee takaisin jo seuraavana päivänä.”
Hoito perustuu tarkkaan ultraäänitutkimukseen
Ennen hoitoa tehdään perusteellinen laskimoiden ultraäänitutkimus, jossa selvitetään, mitkä laskimot eivät toimi ja mikä hoitomenetelmä sopii parhaiten.
”Joskus riittää pelkkä skleroterapia – pienten hiussuonikohjujen sulkeminen erityisainetta käyttäen. Toisinaan tarvitaan yhdistelmähoitoa, jossa suuremmat laskimot suljetaan laserilla ja pienemmät ruiskutetaan”, dr Rätsep selittää.
On tärkeää ymmärtää, etteivät suonikohjut ole vain kosmeettinen ongelma. ”Kun veri jää seisomaan jalkoihin, se voi aiheuttaa turvotusta, kutinaa, kipua ja pidemmällä aikavälillä myös haavaumia. Lisäksi suonikohjut lisäävät tromboosiriskiä, erityisesti pitkän seisomisen tai lentomatkojen yhteydessä”, lääkäri korostaa.
Hoito ja ennaltaehkäisy: yksinkertaisia askelia jalkojen terveyden ylläpitämiseksi
Hoidon jälkeen suositellaan tukisukkien käyttöä, jotka auttavat verenkiertoa palautumaan ja vähentävät turvotusta.
Myös päivittäinen liikkuminen on tärkeää – aktiivinen pohjelihas auttaa pumppaamaan verta kohti sydäntä ja vähentää uusien suonikohjujen syntymistä.
”Jos työ on istuma- tai seisomatyötä, kannattaa välillä liikutella jalkoja, käydä kävelyllä ja pitää paino normaalina”, dr Rätsep lisää.
Hoidon tulos on pysyvä
Laser- ja radiotaajuushoidon tulos on erittäin vakaa – dr Rätsepin mukaan 95 % suljetuista laskimoista pysyy suljettuna vielä vuosienkin kuluttua.
”Jos ongelma ilmaantuu myöhemmin johonkin toiseen laskimoon, se on helppo korjata. Tärkeintä on, ettei kukaan jää odottamaan oireidensa kanssa”, hän sanoo.
Estonian Vein Clinicissä suonikohjuja hoidetaan päivittäin, ja hoidon takana ovat vuosien kokemuksen omaavat verisuonikirurgit. Klinikalla käytetään laitteita ja hoitoteknologioita, jotka takaavat maksimaalisen tarkkuuden ja potilasturvallisuuden.
Jos jaloissa ilmenee raskauden tunnetta, kipua tai uusia suonikohjuja, kannattaa harkita lääkärin konsultaatiota. Lääkäri arvioi ultraäänitutkimuksen avulla laskimoidesi tilan ja auttaa valitsemaan juuri sinulle sopivan hoitomuodon.
